×

Haluatko siirtyä tälle Ison-Britannian ulkopuoliselle Amgen-sivustolle Amgen.fi-sivustolta?

OLET SIIRTYMÄSSÄ POIS TÄLTÄ VERKKOSIVUSTOLTA. Amgen Limited ja Amgen Finland eivät vastaa tällä palvelimella tai sivustolla olevista organisaatioista, näkemyksistä tai esitettyjen tietojen tarkkuudesta eivätkä valvo näitä seikkoja

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Töissä lääketeollisuudessa

Viisi amgenlaista kertoo, miten he päätyivät lääkealalle ja millaista työ voi olla.



Juho Luukka, Account Manager // Potilaan puolella pohjoisessa

Oululaisen Juho Luukan esikoistyttö oli juuri syntynyt, kun nuorta isää alettiin kysellä lääketeollisuuteen uusia työntekijöitä valmentavalle kurssille Helsinkiin. Työ ensihoitajana tuntui kuitenkin niin omalta, että tarvittiin sekä vaimon että silloisen esimiehen kannustuspuheenvuorot ennen kuin Juho päätti tarttua tilaisuuteen. Ehtona oli kuitenkin, että tuleva pesti olisi pohjoisessa.

Esikoinen täyttää pian 20 vuotta, ja Juho on kolmannessa työpaikassaan lääkealalla. Mikä on muuttunut näinä vuosikymmeninä?

- Toimialamme on kehittynyt äärimmäisen säännellyksi ja valvotuksi, ja raportointiin kuluu nykyään paljon työaikaa. Läpinäkyvyys on kuitenkin tietysti hyvä asia. Meistä olisi hyvä muidenkin toimialojen ottaa mallia, Juho sanoo.

- Arvot, uuden oppiminen ja työn mielekkyys sen sijaan eivät ole muuttuneet. Koen yhä olevani oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden asialla, potilaan puolella. Lääketeollisuus luo jatkuvasti innovaatioita, jotka auttavat yksilöitä selviämään sairaudessaan.

Juho työskentelee asiakkuuspäällikkönä – Pohjois-Suomessa, tietenkin – terapia-alueinaan onkologia ja hematologia. Tuttujen asiakkaiden kanssa pääsee keskustelemaan syvällisesti.

- Tässä oppii koko ajan uutta. Terveydenhuollossa ei ole vain mustaa ja valkoista, vaan siellä tehdään inhimillisiä, potilaalle räätälöityjä ratkaisuja.

Timo Seppälä, yhteiskuntasuhdejohtaja // Yhteistyön edistäjä

Amgenin yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Seppälä työskenteli pitkään valtiolla ennen siirtymistään Amgenille. Nopeasti kehittyvä lääkeala veti puoleensa, koska terveystaloustieteilijä oli jo pitkään ollut sitä mieltä, että yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on julkisen sektorin elinehto.

Tuota yhteistyötä hän halusi päästä edistämään.

- Meillä on yhteiskunnassa hassu käsitys, että terveydenhuolto tekee toimenpiteitä ja hoitaa ja että lääke tulee sen päälle. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudesta, joka rakentuu erilaisista palasista. Lääketeollisuus on terveydenhuollon teknologian nopeimmin kehittyvä osa-alue. Amgenin vision mukaan vaikuttava hoito tehdään yhdessä. Sitä visiota pääsen nyt työssäni toteuttamaan joka päivä.

Timo ajattelee, että jos hän onnistuu työssään, veronmaksajilla ja potilailla on parempi olla. Yksityinen sektori pystyy tarjoamaan julkiselle terveydenhuollolle mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa paremmaksi ja vaikuttavammaksi. Moni yhteistyö jää silti aloittamatta, koska potentiaalinen kumppani pelkää ketunhäntää kainalossa. Timon mielestä onkin tärkeää kertoa avoimesti, miksi yritystä kiinnostaa olla yhteisissä hankkeissa mukana.

- Tietysti yrityksellä on aina myös omat intressit taustalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö ne palvelisi myös yhteisiä tavoitteita. Amgenilla ajatellaan esimerkiksi, että yhteiskunnan kannattaa maksaa vain vaikuttavasta hoidosta. Sellainen hyödyttää sekä yhteiskuntaa että hoidon tuottavaa osapuolta.

Timon mukaan parasta hänen työssään on mahdollisuus saada järjestelmä ihan oikeasti toimimaan toisin kuin ennen.

- Olen aina pitänyt haasteista ja halunnut tehdä juttuja, joissa tekemisellä on tavoite ja tarkoitus sekä merkitys

Niina Sarduy, Patient Advocacy Lead, Medical Advisor // Moniottelija

Muutos, asiakas, luovuus. Nämä kolme asiaa motivoivat ja innostavat Niina Sarduyta työssä eniten. Niina on diplomi-insinööri, joka päätyi lääketeollisuuteen vuosikymmen sitten biolääketieteen tekniikan kautta.

- Innostuin lääketeollisuuden tarjoamista monipuolisista tehtävistä, jossa pystyin yhdistämään bio- ja kaupallisen puolen osaamistani.

Vuosien aikana kokemusta onkin ehtinyt karttua sekä lääketieteellisistä että kaupallisista tehtävistä. Nykyisessä roolissaan Niina johtaa Amgenin potilasjärjestöyhteistyötä.

- Hoidon tasavertaisuus toteutuu todennäköisemmin, kun potilaiden ääni kuuluu. On tärkeää, että potilaat voivat jatkossakin saada innovaatioidemme ja kehittämiemme lääkkeiden avulla oikean hoidon oikeaan aikaan ja siten joko lisää elinvuosia tai paremman loppumatkan.

Myös Niina pitää kaikkien kolmen sektorin yhteistyötä yhtenä edellytyksenä toimivalle terveydenhuoltojärjestelmälle.

- Yksi lääketeollisuuden tärkeimmistä rooleista tulevaisuudessa on edistää yksilöllistä terveydenhuoltoa ja olla mukana tutkimustoiminnassa Suomessa. Pidän tärkeänä, että lääketeollisuuden rooli uusien toimintamallien kehittämisessä kasvaa ja olemme tulevaisuudessakin tärkeä yhteistyökumppani terveydenhuollon ammattilaisille, yhteiskunnallisille vaikuttajille ja tietysti potilasjärjestöille.

Työnantajaltaan lääketeollisuuden moniottelija toivoo rentoa kokeilukulttuuria, vastuuta, virheiden sallimista ja yhdessä luomisen hurmaa.

- Erityisesti arvostan sitä, että henkilöstön haluun kouluttautua ja kehittyä perehdytään aidosti. Näin työntekijällä pysyy mielenkiinto vuodesta toiseen tehdä arvoa tuottavaa ja laadukasta työtä.

Päivi Wall, Regulatory Affairs Sr Mgr // Kokemusta ja näkemystä

Helsingin yliopiston farmasian laitoksen farmakologian professori osoitti Päivi Wallille gradupaikan Orionin biokemian laboratoriossa vuonna 1991. Valmistumisen jälkeen nuorta proviisoria pyydettiin jäämään Orionille töihin. Vuonna 1999 puhelin soi, ja Päivi houkuteltiin Amgenille.

- Firma taisi tehdä vaikutuksen, koska sillä tiellä olen yhä. Työtehtävät ovat vaihtuneet vuosien kuluessa, mutta esimerkiksi myyntilupa-asioita hoidan edelleen. Parasta työssä ja työpaikassa ovat aina olleet vapaus, hyvä ilmapiiri ja kansainväliset projektit. Ja luottamus! Meillä ei ole mikromanagerointia eikä piilotettuja agendoja, Päivi sanoo.

Pitkä kokemus alalta antaa näkymää myös tulevaisuuteen. Päivi ennustaa, että 2020-luvulla lääketeollisuudessa ovat erityisen haluttuja big datan, RWD:n eli tosielämän tutkimusnäytön ja tekoälyn osaajat.

- Varmasti edelleen tarvitaan myös monipuolisesti esimerkiksi lääketieteen, farmasian ja muiden terveydenhuollon alojen ammattilaisia, terveystalous- ja kauppatieteilijöitä, ihan niin kuin tähän astikin. Alalla tehdään merkityksellistä työtä koko sydämellä.

Lääkeinnovaatioiden merkitys sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tällä hetkellä tapetilla ehkä vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin.

- Lääketeollisuuden valmistamilla lääkkeillä on ja tulee olemaan oleellinen rooli sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Niillä parannetaan ihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä, kun vältetään oireita, sairaalahoitojen tarvetta ja työkyvyttömyyttä. Ajankohtainen esimerkki on tuleva koronarokote, kun ainakin toivomme, että sen myötä voidaan luopua taloutta haittaavista rajoituksista – puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä.

Riku Kiviranta, lääketieteellinen johtaja Suomi ja Baltia // Kolmannella uralla

Jos ei nyt niin milloin sitten! Niin tuumaili endokrinologian apulaisprofessori ja erikoislääkäri Riku Kiviranta, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Amgenille lääketieteelliseksi johtajaksi.

- Olen tehnyt tutkimusta opiskeluajoista lähtien ja kliinistäkin työtä jo 15 vuotta. Tuli fiilis, että vielä tässä ehtisi luoda kolmannen uran. Lääketeollisuus kiinnosti, koska olen osteoporoosin ja osteosarkooman perustutkimusta tehdessäni nähnyt, kuinka pitkä matka tutkimuslöydöksen pitää kulkea ennen kuin siitä saadaan jalostettua potilaalle apua tuova lääke.

Amgen oli Rikulle tuttu yritys, jonka arvoihin ja tekemiseen oli helppo sitoutua.

- Olin tavannut firman tutkimus- ja tuotekehityspuolen ihmisiä rapakon takana, ja jo siellä näkyi hyvä fiilis ja halu tehdä asioita uudella tavalla. Suomen Amgenilla ovat vallalla ihan samat tiedekeskeisyys, dynaamisuus ja halu kehittää esimerkiksi uudenlaisia hinnoittelumalleja varmistamaan, että potilas saa lääkkeen, joka tehoaa.

Ylipäätään Riku on sitä mieltä, että nykypäivänä lääkeyritys ei voi myydä vain lääkettä.

- Lääkehoitoa voidaan tukea kokonaisella palvelukonseptilla ja siten esimerkiksi tarkastella lääkkeen vaikuttavuutta. Näin voidaan mennä kohti sitä, että yhteiskunta ei maksa lääkkeestä vaan sen tuottamasta hyödystä.

Palvelukonseptien kehittäminen edellyttää kaikilta osapuolilta kykyä uudenlaiseen kumppanuuteen. Riku toivoo, että raja-aitojen pystyttämisen sijaan terveydenhuollon toimijat käyttäisivät rajalliset resurssit yhteistyön kehittämiseen.

- Onneksi moni näkee jo kumppanuuden hyödyn. Tulevaisuuden terveydenhuolto ja sairaanhoito tehdään yhdessä.

Teksti: Saara Itkonen
Hyväksymisnumero: FI-NPS-1020-00006-10/2020

VIDEO- Laatua ja kestävyyttä terveydenhuoltoon