Tutkimus: Sydän- ja aivoinfarktin uusiutuessa yli 60 % kuolee siihen – potilaiden jatkohoitoa parannettava

Media

Haluatko siirtyä tälle Ison-Britannian ulkopuoliselle Amgen-sivustolle Amgen.fi-sivustolta?

OLET SIIRTYMÄSSÄ POIS TÄLTÄ VERKKOSIVUSTOLTA. Amgen Limited ja Amgen Finland eivät vastaa tällä palvelimella tai sivustolla olevista organisaatioista, näkemyksistä tai esitettyjen tietojen tarkkuudesta eivätkä valvo näitä seikkoja

Tutkimus: Sydän- ja aivoinfarktin uusiutuessa yli 60 % kuolee siihen – potilaiden jatkohoitoa parannettava

uusi kirja

Suomalaiseen potilasaineistoon pohjautuvan rekisteritutkimuksen mukaan valtimotautipotilailla on erittäin suuri riski menehtyä uusiutuvaan sydän- tai aivoinfarktiin. Ensimmäisen kohtauksen saaneista yli 40 %:lla infarkti uusiutui ja näistä yli puolet menehtyi viiden seurantavuoden aikana.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sydän- ja aivoinfarktien uusiutumista viiden seurantavuoden aikana yli 48 000 suomalaisen potilastiedoista.(1)

 – Tulokset kertovat, että sydän- tai aivoinfarktin saaneen potilaan riski infarktin uusiutumiselle on erittäin korkea, toteaa HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, kardiologian professori Juha Sinisalo.

Uuden infarktin riski oli korkeimmillaan ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kohtauksen saamisesta.

 – Hälyttävää on, että yli 40 prosenttia potilaista sai uuden kohtauksen viiden vuoden kuluessa, ja heistä 61,5 prosenttia menehtyi. Suomalaiset valtimotautipotilaat ovat siis vakavassa vaarassa.

Infarktin jälkeen huomio riskitekijöiden hoitoon

Tutkimustulokset kertovat Sinisalon mukaan siitä, että sepelvaltimotautia ei ole voitettu, vaikkakin infarktin sairastamisikä on siirtynyt yhä vanhemmaksi.

 – Kun infarkti on hoidettu sairaalassa esimerkiksi pallolaajennuksella, potilaan vointi voi olla paljon parempi kuin aikoihin. Nämä tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, kuinka tärkeää sepelvaltimotaudin hoitoa on jatkaa akuutin tapahtuman jälkeen, Sinisalo sanoo.

Sydän- ja aivoinfarktin jälkeen riskitekijöiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muun muassa tupakointi tulee lopettaa ja kolesteroli-, sokeri- ja verenpainearvot tulisi saada hoitotavoitteisiin. Maaliskuussa päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan sydäninfarktin sairastaneen LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla enintään 1,4 mmol/l.(2)

 – Elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla pyritään siihen, että riskitekijät saadaan tavoitellulle tasolle ja infarktin uusiutumisen riski pienenee, Sinisalo sanoo.

Aika kontrollikäynnille varattava itse

Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala muistuttaa, että sepelvaltimotauti on pitkäaikaissairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa.

 – Infarktin jälkeen suositellaan ensimmäistä kontrollikäyntiä lääkärin vastaanotolla 1–2 kuukauden kuluttua. Käynnillä määritellään esimerkiksi kolesteroliarvot ja paastoverensokeri sekä se, onko potilas pysynyt hänelle määrätyssä lääkehoidossa. Keskeistä on myös tukea potilasta elintapojen muutoksissa, Hekkala sanoo.

Valitettavan usein tilanne on kuitenkin se, että valtimotautipotilaiden seuranta ja jatkohoito eivät toteudu. Infarkti hoidetaan erikoissairaanhoidossa, kuten yliopistosairaalassa, ja seuranta perusterveydenhuollossa, kuten lähiterveyskeskuksessa. Potilaan tulee itse varata aika kontrollikäynnille.

 – Potilas ei välttämättä tiedä, että seuranta-aika täytyy varata itse, vaan voi jäädä odottamaan yhteydenottoa lääkäriltä tai hoitajalta. Jos vointi on hyvä, jatkohoitoa ei koeta tarpeelliseksi, ja neljännes potilaista ei sairaalasta päästyään edes hae heille määrättyjä lääkkeitä.

Hoitosuositusten mukaan kaikki sydäninfarktin saaneet tulisi ohjata kuntoutukseen, mutta näin ei Hekkalan mukaan tällä hetkellä tapahdu. Joillain alueilla kuntoutukseen ohjautuu arviolta joka viides potilas, joillain vain joka kymmenes.

 – Tieto siitä, että sairastaa pitkäaikaissairautta, voi olla valtimotautipotilaalle kova paikka. Sydänliiton Tulppa-kuntoutuksessa voi jakaa kokemuksiaan toisten sairastuneiden kanssa ja saada vertaistukea. Tulppa-kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon toimijat ja sitä on saatavilla sekä ryhmäkuntoutuksena että verkkovalmennuksena, Hekkala kertoo.

Faktat tutkimuksesta (1)

  • Tutkimuksessa yhdistettiin Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien potilaiden rekisteritietoja vuosilta 2012–2016. Otanta 48 405 potilasta.
  • Tutkimuksessa, jonka teetti bioteknologiaan erikoistunut lääkeyhtiö Amgen, tarkasteltiin tämän datan pohjalta sydän- ja verisuonitapahtumien tyyppiä, seuraavaan tapahtumaan tai kuolemaan kulunutta aikaa ja riskitekijöitä.
  • Päätulokset:
  • Viiden vuoden seurannan aikana 41,5 % potilaista sai uusintatapahtuman tai kuoli.
  • Kuolema oli uusintatapahtumista todennäköisin (61,5 % uusintatapahtuman saaneista potilaista).
  • Ei-fataali uusintatapahtuma oli yleensä samaa tyyppiä kuin ensimmäinen tapahtuma eli aivo- tai sydänperäinen.
  • Uusintatapahtuman riski oli korkeimmillaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana. Jokainen uusintatapahtuma kiihdytti tapahtumatiheyttä entisestään.

Lähteet:

  1. Toppila I et al. Cardiovascular event rate and death in high‐risk secondary prevention patient cohort in Finland: a registry study. Cardiol. 2022;45(4):342-351
  2. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 5.9.2022). https://www.kaypahoito.fi/hoi50025

Lisätietoja:
Juha Sinisalo, Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, kardiologian professori, HUS
Juha.Sinisalo(at)hus.fi

Anna-Mari Hekkala, kardiologi, ylilääkäri, Sydänliitto
Anna-Mari.Hekkala(at)sydanliitto.fi

Helena Hulkko, viestintä- ja potilasyhteistyöpäällikkö, Amgen
puh. 050 479 9560
hhulkko(at)amgen.com

--

Amgen on globaali bioteknologiaan erikoistunut lääkeyritys ja terveydenhuollon ratkaisuja kehittävä palveluyritys. Amgen tutkii, kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia lääkkeitä sekä kehittää uudenlaisia palveluita ja yhteistyömalleja terveydenhuoltoon. Yritys tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten ja hoitoyksiköiden kanssa. Vuonna 1980 perustetun yrityksen pääkonttori sijaitsee Kaliforniassa ja sillä on tytäryhtiöitä maailmanlaajuisesti. Suomessa Amgen on toiminut vuodesta 1996. Lisätietoa osoitteessa www.amgen.fi

FI-NPS-0922-00002/09-2022

Taustatietoa

  • Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa.
  • Sydänkohtauksen tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos. Sepelvaltimotaudissa sydämen verenkierrosta huolehtivat suonet ahtautuvat niin, että se haittaa verenvirtausta.
  • Sydänkohtaus vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Se hoidetaan usein sepelvaltimoiden pallolaajennuksella.
  • Sydäninfarktin jälkeen tarvitaan jatkuvaa lääkitystä. Kaikille aloitetaan "sydänaspiriini" (asetyylisalisyylihappo pienellä annoksella). Pallolaajennuksella hoidetut potilaat tarvitsevat yleensä jonkin aikaa myös muita tukoksia estäviä lääkkeitä. Useimmat tarvitsevat beetasalpaajalääkitystä ja monet ACE:n estäjä -lääkettä.
  • Aivohalvauksessa eli aivoinfarktissa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi.
  • Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa. Sen syynä on yleensä valtimoiden kovettumatauti eli ateroskleroosi, sama tauti, joka aiheuttaa sepelvaltimotautia.
  • Aivohalvaus vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Se hoidetaan usein liuotushoidolla.
  • Sydänperäiseen aivoinfarktiin aloitetaan jo sairaalavaiheessa verenohennuslääke. Jos kyseessä on ateroskleroosin eli valtimoiden kovettumisen aiheuttama infarkti, tarvitaan verihiutaleiden toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Lisäksi tavallisesti aloitetaan kolesterolia laskeva lääkitys sekä verenpainelääkitys.

FI-NPS-0922-00002/09-2022