Syöpähoitoja lähempänä kotia – pienemmät yksiköt yhdenvertaisen hoidon tukena

Tiedote 24.11.2022

Uusien hoitovaihtoehtojen myötä yhä useammat elävät syöpäsairauden kanssa entistä pitempään. Kasvavan potilasmäärän yhdenvertainen hoito kaikkialla Suomessa vaatii entistä enemmän resursseja ja osaajia. Lähihoitomalli on mahdollisuus, joka toisaalta tukee hoidon keskittämistä ja tasavertaisuutta, toisaalta hyödyntää lähisairaaloiden osaamista ja tarjoaa potilaalle helpomman vaihtoehdon hoidon toteuttamiseen. Kyselytutkimuksen mukaan 83 % potilaista koki, että hoidon toteuttaminen lähisairaalassa paransi heidän elämänlaatuaan.

Suomessa siirrytään 1.1.2023 uusiin hyvinvointialueisiin. Uudistuksen tärkein tavoite on yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Samalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation myötä uudistus tuo mahdollisuuden toteuttaa terveydenhuollon palveluja uudella tavalla. Pienempien yksiköiden osaamisen hyödyntäminen on yksi konkreettisista ratkaisukeinoista syövänhoidon resurssihaasteeseen ja samalla tärkeä tekijä lainmukaisen, yhdenvertaisen hoidon turvaamisessa.

Terveydenhuollolla on edessään positiivinen haaste, kun syövänhoito vaatii yhä enemmän terveydenhuollon resursseja kehittyneiden hoitojen pidentäessä potilaiden elinikää. Multippeli myelooma on esimerkki kroonisesta syöpäsairaudesta, jonka ennuste on parantunut merkittävästi. ”Elossa olevien myeloomapotilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa”, kertoo Raija Silvennoinen, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri HUSista.

Samalla kun syöpää sairastavien määrä kasvaa, syövänhoito yksilöllistyy. Uusia hoitoja, niiden yhdistelmiä sekä myös sädehoito- ja kuvantamismenetelmiä kehitetään. Vaikka kehittyvien hoitojen toteutus edellyttäisi jatkuvasti enemmän osaajia ja osaamista, Suomessa on huomattava vaje syöpälääkäreistä ja hematologeista: ”Vuoden 2021 alussa kliinisen hematologian erikoislääkäreitä oli 89, mikä tarkoittaa tavoitteeseen nähden 24 lääkärin vajetta”, Silvennoinen selventää.

Pienempien yksiköiden osaamisen hyödyntäminen osana syöpähoitojen toteutusta vapauttaisi erikoissairaanhoidon resursseja ja aikaa. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan ja Pietarsaaressa sijaitsevan Malmin sairaalan välillä on ollut jo pitkään käytössä menestyksekäs hoitomalli, joka mahdollistaa suonensisäisten ja ihon alle pistettävien syöpähoitojen osittaisen toteuttamisen aluesairaalassa, lähempänä potilaan asuinpaikkaa. Lähihoitomallissa syövänhoito toteutetaan pääsairaalan (yliopisto- tai keskussairaala) ja lähisairaalan (aluesairaala tai terveyskeskus) läheisessä yhteistyössä. ”Lähisairaalat saavat lisää vastuuta, lisää tehtäviä ja lisää positiivista potilasvirtaa, mitä ne monesti haluavat”, kertoo Sanna Asplund, hematologian ylilääkäri Vaasan keskussairaalasta. "Hoitomallia voidaan hyödyntää useissa eri syöpätyypeissä ja annostelumuodoissa”, Asplund jatkaa.

Lähihoitomallissa hoitovastuu säilyy koko ajan pääsairaalalla: hoitopäätökset, hoidon aloitukset ja arviointi tehdään aina hoidosta vastaavan lääkärin toimesta. Syövän lähihoito soveltuu osalle potilaista, ja soveltuvuuden arvioinnissa keskeisiä ovat sairauden tila ja potilaan vointi. ”Oleellista on myös varmistaa tiedonkulku eri yksiköiden välillä, jotta potilas saa tavoitellut hyödyt lähiyksikössä asioimisesta”, toteaa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

Syöpäyhdistyksien ja lääkeyritys Amgenin toukokuussa 2022 toteuttaman kyselyn perusteella suurin osa syöpää sairastavista ja heidän läheisistään suhtautuu positiivisesti syöpähoitojen toteuttamiseen osittain lähiyksikössä riippumatta siitä, onko heillä omakohtaista kokemusta lähihoidosta. Lähihoitoa saaneista potilaista 88 % arvioi kokemuksen positiiviseksi. Jopa 83 % koki hoidon toteuttamisen lähisairaalassa parantaneen heidän elämänlaatuaan. Potilaat nostivat etenkin lyhyemmän matka-ajan tärkeäksi tekijäksi, ja osa vastaajista kertoi hoidon jälkeisten haittavaikutusten tekevän matkustamisesta ikävää. ”Hoidon antaminen lähempänä kotipaikkakuntaa lisää potilaan motivaatiota ja sitoutumista hoitoon sekä auttaa jaksamaan syöpäsairauden kanssa”, summaa Sanna Asplund.

Lisätietoja:

Sanna Asplund, Hematologian ylilääkäri, Vaasan keskussairaala (lähihoitomallin kuvaus ja kokemukset). Ajan haastatteluun voi sopia sähköpostitse sanna.asplund(at)ovph.fi

Raija Silvennoinen, Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri,Helsin gin

yliopisto ja Hus Syöpäkeskus (syövän- ja myelooman hoidon resurssit).

Ajan haastatteluun voi sopia sähköpostitse raija.silvennoinen(at)hus.fi

Minna Anttonen, Suomen syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja (potilaskyselytulokset). Ajan haastatteluun voi sopia sähköpostitse minna.anttonen(st)syopapotilaat.fi

Helena Hulkko, Viestintä- ja potilasjärjestösuhdepäällikkö (kyselytutkimus), Amgen AB.
050 4799 560, hhulkko(at)amgen.com

Taustamateriaaleja:

Lääkärilehden katsaus. Silvennoinen R, Anttila P, Lievonen J, Sankelo M, Säily M, Partanen A, Putkonen M.: ”Miten turvataan myelooman yhdenvertainen hoito tulevaisuudessa?”, Suomen Lääkärilehti 2022;77:841−4. Saatavilla: www.laakarilehti.fi/e31701

Animaatio (2 min) ”Miten turvataan syövän yhdenvertainen hoito tulevaisuudessa? Esimerkkinä multippeli myelooma”, joka perustuu edellä mainittuun Silvennoinen ym. katsaukseen.

Katso animaatio täältä.

Taulukko: Potilaiden ja heidän läheistensä kokemuksia ja suhtautumista selvittävän kyselyn keskeisemmät tulokset. Kyselyyn osallistui 135 vastaajaa, joista 94 % oli syöpäpotilaita ja 6 % heidän läheisiään.