19.3.2024 Sydäninfarktin saaneet potilaat kaukana hoitotavoitteesta – hyvinvointialueiden välillä suuria eroja1
Aivo- tai sydäninfarktin kerran saaneilla on sen suuri uusiutumisriski.2 Riskiä voisi pienentää pitämällä huono eli LDL-kolesteroli kurissa3, mutta hyvinvointialueet eivät ole riittävästi tarttuneet tähän mahdollisuuteen vähentää uusintakohtauksia.
Yli 40 % aivo- tai sydäninfarktin kaltaisen sydän- tai verisuonitapahtuman saaneista saa uuden kohtauksen 5 vuoden sisällä.2 ”Pelkästään kustannusten näkökulmasta uusintakohtaukset pitäisi pyrkiä estämään, sillä kokonaiskulut yhden sydäninfarktin hoidosta vastaavat lääkärin 2,6 kuukauden työpanosta”, toteaa Amgenin yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Seppälä.4,5
”Tässä hyvinvointialueilla olisi kuitenkin paljon parannettavaa. Vaikka LDL-kolesterolin pitäminen tavoitetasossa auttaisi pienentämään uusien kohtauksien riskiä, infarktipotilaat ovat kaukana LDL-kolesterolin hoitotavoitteista. Hyvinvointialueiden tuloksissa on lisäksi havaittavissa suuria alueellisia eroja”, Seppälä jatkaa.
Alle 1,4 mmol/l:n LDL-kolesteroliarvo vähentää uuden kohtauksen riskiä3
Sydäninfarktin sairastaneella potilaalla korkea LDL-kolesteroli lisää uusintakohtausten, kuten uuden sydäninfarktin riskiä.3 Yhden tai useamman aivo- tai sydäninfarktin saanut henkilö on erityisen suuren riskin potilas, jonka LDL-kolesterolin tulisi olla alle 1,4 mmol/l. Tämä on huomattavasti tiukempi kuin väestötasolla terveyttä edistävä tavoite alle 3,0 mmol/l.6
Yksi tärkeä keino uuden infarktin riskin vähentämiseksi on pitää LDL-kolesteroliarvo alle 1,4 mmol/l yhdessä muiden elintapamuutosten kanssa.3,6 Seuraamalla infarktin sairastaneen potilaan LDL-kolesteroliarvoja, sairauden etenemiseen voidaan puuttua nopeasti ja tarvittaessa tehostaa hoitoa.
Alueelliset erot hoitotavoitteisiin pääsyssä suuria – lähes 80 %:lla LDL-kolesteroli suositusta korkeampi1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi joulukuussa 2023 ensimmäistä kertaa Sydänrekisterin tietoja. Tulosten mukaan koko Suomessa vain 22 prosentilla sydäninfarktin saaneista potilaista LDL-kolesteroliarvo oli alle 1,4 mmol/l:n tavoitetason.1
Hyvinvointialueiden välillä on suuria alueellisia eroja LDL-kolesterolin hoidon onnistumisessa. Parhaimmillaankin LDL-kolesterolitaso on hoitotavoitteessa vain kolmasosalla potilaista.1
Kuva 1. Sydänrekisterin tietojen mukaan vain 22 prosentilla sydäninfarktipotilaista LDL-kolesteroliarvo on alle 1,4 mmol/l:n tavoitetason. Viite: Sydänrekisteri, Laaturekisterit, THL. Raportti päivitetty 11.12.2023. Viitattu 5.1.2024. https://repo.thl.fi/sites/laaturekisterit/sydanrekisteri/.
Infarktipotilaista 35 prosentilta puuttuu kokonaan mittaustulos1
Sydänrekisterin tietojen mukaan 35 prosentilla sydäninfarktin saaneista potilaista ei ollut lainkaan tietoa LDL-kolesteroliarvostaan 0,5–1,5 vuotta sydäninfarktin jälkeen.1 Säännöllisellä seurannalla voitaisiin todeta, onko LDL-kolesteroli saatu hoitotavoitteen eli alle 1,4 mmol/l:n vai täytyykö hoitoa tehostaa. Ensimmäisen kontrollikäynnin tulisi olla 1–3 kuukauden kuluessa kotiutumisesta.6
Kuva 2. Sydänrekisterin tulosten mukaan 35 prosentilla sydäninfarktin saaneista potilaista ei ollut lainkaan tietoa LDL-kolesteroliarvostaan 0,5–1,5 vuotta sydäninfarktin jälkeen. Viite: Sydänrekisteri, Laaturekisterit, THL. Raportti päivitetty 11.12.2023. Viitattu 5.1.2024. https://repo.thl.fi/sites/laaturekisterit/sydanrekisteri/.
61,5 % uuden kohtauksen saaneista kuolee2
Potilaan LDL-kolesterolin hyvä hoito olisi erittäin tärkeää, koska sydän- tai verisuonitapahtuman kuten aivo- tai sydäninfarktin saaneella on erittäin korkea infarktin uusiutumisriski. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 41,5 % aivo- tai sydäninfarktipotilaista saa uuden kohtauksen 5 vuoden sisällä. Kun sydän- ja aivoinfarkti uusiutuu, 61,5 % potilaista kuolee siihen.2
Kuva 3. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 41,5 % aivo- tai sydäninfarktipotilaista saa uuden kohtauksen 5 vuoden sisällä. Kun sydän- ja aivoinfarkti uusiutuu, 61,5 % potilaista kuolee siihen. Viite: Toppila I et al. Clin Cardiol. 2022; 45(4):342-351.
Tehokas sairauksien ehkäisy toisi merkittäviä säästöjä 1,6 miljardin euron kuluihin
* Sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskustannukset ovat nykytutkimusten ja -tilastojen valossa Suomessa arviolta1,6 miljardia vuodessa7.
* Noin 40 prosenttia kokonaiskustannuksista voidaan arvioida aiheutuvan uusintakohtauksista4.
* Yksittäisen sydäninfarktin hoidon kokonaiskustannukset ovat ensimmäisenä vuotena lähes 21 000 euroa4, joka vastaa lääkärin 2,6 kuukauden työpanosta8. Tämä tarkoittaa, että noin viisi sydänkohtausta vastaa lääkärin koko vuoden työpanosta.
PERUSTIETOJA:
Sydän- ja verisuonitaudit suurin tappaja Suomessa
Suomessa noin 41 000 ihmistä saa vuosittain sydän- ja verisuonitapahtuman kuten aivo- tai sydäninfarktin.9
Veren korkea LDL-kolesterolipitoisuus lisää sydän- ja verisuonisairauksien ja esimerkiksi sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä.6
Muita riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes, tupakointi, vähäinen liikunta ja ylipaino.10
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä LDL-kolesteroli on yksi tärkeimmistä riskitekijöistä, joihin voidaan hoidoilla vaikuttaa.11
Lisätietoja:
Timo Seppälä, yhteiskuntasuhdejohtaja, Amgen AB sivuliike Suomessa, puh: 040 518 0328
Riku Kiviranta, lääketieteellinen johtaja, Amgen AB sivuliike Suomessa, puh: 050 400 0724
Helena Hulkko, viestintäpäällikkö, Amgen AB sivuliike Suomessa, puh: 050 4799560
FIN-145-0324-80001_03/24
Viitteet 2
1 Sydänrekisteri, 13.12.2023, viitattu 5.1.2024. Sydänrekisteri, Laaturekisterit, THL. Raportti päivitetty 11.12.2023. https://repo.thl.fi/sites/laaturekisterit/sydanrekisteri/.
2 Toppila I et al. Clin Cardiol. 2022; 45(4):342-351
3 Mach F, Baigent C, Catapano AL, ym.; ESC Scientific Document Group. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias: lipid modification to reduce cardiovascular risk. Eur Heart J. 2020;41:111-188.
4 Häkkinen U, Engel-Andreasen C, Goude F, Hagen T et al. Performance comparison of patient pathways in Nordic capital areas - a pilot study. THL Discussion Paper 22/2018. ISBN 978-952-343-134-8 (online publication) ISSN 2323-363X (online publication) http://urn:fi/URN:ISBN:978-952-343-134-8. Appendix taulukko 1; Tilastokeskus JMHI: Julkisten menojen hintaindeksi vanhat, kuntatalous Terveydenhuolto, vuodet 2014–2021. (Viitattu 28.6.2023).
5 Laskettu sydänkohtauksen vuosikustannuksen ja lääkärien keskimääräisen kuukausiansion osamääränä. Tilastokeskus Palkkarakenne: Palkkarakenne muuttujina Vuosi, Ammattiluokitus 2010, Työnantajasektori, Sukupuoli ja Tiedot: 221 Lääkärit, vuonna 2021.
6 Dyslipidemiat Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022, viitattu 5.1.2024.
7 Amgen-analyysi – perustuen: Tilastokeskus – Väestörakenne; Tilastokeskus – Väestöennuste 2021; Nurmi 2022; Lassenius et al. 2021
8 Laskettu sydänkohtauksen vuosikustannuksen ja lääkärien keskimääräisen kuukausiansion osamääränä. Tilastokeskus Palkkarakenne: Palkkarakenne muuttujina Vuosi, Ammattiluokitus 2010, Työnantajasektori, Sukupuoli ja Tiedot: 221 Lääkärit, vuonna 2021.
9 Nurmi L, 2022: Tackling the biggest killer by changing the treatment paradigm – simulating the cost-effectiveness of a virtual care operator in CVD secondary prevention of multimorbid patients in Finland”. Master’s thesis, Aalto University, School of Science, Department of Industrial Engineering and Management 2022. Taulukko 7.
10 Kettunen R. Sepelvaltimotauti. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 26.1.2024.
11 Ference BA et al. Eur Heart J. 2017;38(32):2459–2472