Valitsemalla "Kyllä, poistun Amgen.fi:stä" -vaihtoehdon ymmärrät, että olet jättämässä Amgen.fi-yhtiön virallisen sivuston ja että sinut ohjataan toiselle internet-sivustolle, joka kuuluu kolmansille osapuolille. Amgen Finland ei ole vastuussa kyseisen sivuston sisällöstä tai mielipiteistä eikä anna mitään vakuutuksia sellaisen sisällön tai sen tarkkuuden suhteen. Valitsemalla tämän vaihtoehdon ja siirtyessäsi linkitettyihin kolmannen osapuolen sivustoihin ymmärrät, että teet niin omalla vastuullasi.
Sinut ohjattava verkkosivusto voi olla suunniteltu yksinomaan tietyn maan tai tiettyjen maiden asukkaille, kuten kyseisellä verkkosivustolla mainostetaan. Tämän seurauksena sinut ohjattavalla verkkosivustolla voi olla tietoa lääketuotteista tai käyttöaiheista, jotka eivät ole hyväksyttyjä Amgen Finlandissa. Jos asut muussa maassa kuin mihin kyseinen verkkosivusto on suunnattu, otathan yhteyttä paikalliseen Amgen- edustajaasi saadaksesi oikeat tiedot tuotteista asuinmaassasi.
Potilaan motivointi lääkehoitoon voi olla hankalaa, ja lääkärin määräämä lääke saattaa jäädä jopa kokonaan hakematta apteekista. Amgenin lääketieteellisen johtajan Riku Kivirannan resepti motivointiin on yksinkertainen: kaikki lähtee potilaan ymmärtämisestä.
Amgenin lääketieteellinen johtaja, endokrinologian erikoislääkäri Riku Kiviranta tietää, että potilaan motivointi lääkehoitoon voi usean sairauden kohdalla olla vaikeaa. Erityisesti näin voi olla tilanteissa, joissa sairaus ei oikein tunnu miltään.
”LDL-kolesterolin lääkehoito on hyvä esimerkki tästä. Korkeat kolesteroliarvot eivät samalla tavalla vaikuta potilaan arkeen kuin esimerkiksi sairaus, joka aiheuttaa kipua”, Kiviranta pohtii.
Amgenin Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä lääkärit pitivät potilaan lääkehoitoon sitouttamista selvästi suurimpana haasteena kolesterolihoidossa: tätä mieltä oli 91 % vastaajista.*
Mitä keinoja lääkärillä sitten on potilaan lääkehoitoon motivoimiseen?
”Potilaiden tilanteet ovat aina yksilöllisiä, ja mikä motivoi yhtä, ei välttämättä motivoi toista. Potilaan motivointi lääkehoitoon vaatii lääkäriltä ennen kaikkea ymmärrystä.”
Jotta potilasta ja hänen tilannettaan voi ymmärtää, on kuunneltava ja kysyttävä enemmän, kuin puhuttava itse. Lääkehoitoon liittyvistä ennakkoluuloista, epäilyistä, peloista ja odotuksista on hyvä keskustella potilaan kanssa.
”On luonnollista, että potilas ei sano kaikkia huolenaiheitaan ääneen, joten esimerkiksi kehon kielen ja ilmaisun tulkinta on tärkeää. Tilanteiden lukeminen on sitä lääkärin ammattitaitoa”, Kiviranta pohtii.
Potilaalle on tärkeä kertoa selkeästi lääkehoidon hyödyistä ja siitä, mitä hoidolla pyritään saavuttamaan. Kannattaa puhua realistisesti myös siitä, mitä voi tapahtua, jos potilas ei ota lääkettä.
Kiviranta muistuttaa, että hoitoon motivointi vaatii lääkäriltä usein pitkäjänteistä sinnikkyyttä. Johdonmukaisuuden näkökulmasta on hyvä, jos hoitava lääkäri pysyy samana.
”Keskeistä on löytää potilaan omat sisäiset motivaattorit, joiden kautta hän ymmärtää lääkehoidon vaikutuksen omassa elämässään. Yhdelle se voi olla mahdollisuus jatkaa kalastusreissuja lastenlasten kanssa, toiselle se, että jaksaa kävellä läheisen mäen ylös päivittäin.”
Amgen on ollut mukana muun muassa kahdessa osteoporoosin varhaisempaan tunnistamiseen ja parempaan hoitoon tähtäävässä hoitopolkuprojektissa .
”Toimivat hoitopolut tukevat potilaita, auttavat ymmärtämään hoidon kokonaisuutta paremmin ja motivoivat omahoitoon. Osana hoitopolkua saattaa esimerkiksi olla digisovellus, joka muistuttaa päivittäin lääkkeen ottamisesta.”
Potilaan lääkehoitoon motivointi edellyttää eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. On esimerkiksi varmistettava, että lääkäri ja hoitaja puhuvat potilaalle samoista asioista samalla tavalla.
”Kaikilla meillä on sama tavoite, jonka eteen tehdään töitä: potilaan paras mahdollinen hoito”, Kiviranta summaa.
* Amgen teetti Taloustutkimuksella touko- ja kesäkuussa 2020 kyselyn korkean kolesterolin hoidosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 165 yleislääkäriä ja kardiologia.
FI-NPS-0321-00004/03-2021