Valitsemalla "Kyllä, poistun Amgen.fi:stä" -vaihtoehdon ymmärrät, että olet jättämässä Amgen.fi-yhtiön virallisen sivuston ja että sinut ohjataan toiselle internet-sivustolle, joka kuuluu kolmansille osapuolille. Amgen Finland ei ole vastuussa kyseisen sivuston sisällöstä tai mielipiteistä eikä anna mitään vakuutuksia sellaisen sisällön tai sen tarkkuuden suhteen. Valitsemalla tämän vaihtoehdon ja siirtyessäsi linkitettyihin kolmannen osapuolen sivustoihin ymmärrät, että teet niin omalla vastuullasi.
Sinut ohjattava verkkosivusto voi olla suunniteltu yksinomaan tietyn maan tai tiettyjen maiden asukkaille, kuten kyseisellä verkkosivustolla mainostetaan. Tämän seurauksena sinut ohjattavalla verkkosivustolla voi olla tietoa lääketuotteista tai käyttöaiheista, jotka eivät ole hyväksyttyjä Amgen Finlandissa. Jos asut muussa maassa kuin mihin kyseinen verkkosivusto on suunnattu, otathan yhteyttä paikalliseen Amgen- edustajaasi saadaksesi oikeat tiedot tuotteista asuinmaassasi.
Vaikka psoriaasin hoitomuodot ovat viime vuosina kehittyneet paljon, vain osa tautia sairastavista saa riittävää hoitoa. Ihotautien erikoislääkärin Jaana Mattilan mukaan psoripotilaan tilanne pitää nähdä kokonaisuutena, jossa keskeistä on elämänlaatu.
Psoriaasi on ihon ja nivelten pitkäaikainen tulehduksellinen sairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta noin 100 000 ihmistä. Ihotautien erikoislääkäri Jaana Mattila huomauttaa, että psoriaasista puhuttaessa usein unohtuu, että kyseessä on koko elimistön tauti.
”Monta kertaa hoidetaan liikaa yksittäisiä iho-oireita eikä katsota kokonaisuutta. Psoriaasin liitännäissairauksia ovat muun muassa valtimotauti, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet”, Mattila listaa.
Vaikeaa psoriaasia sairastavien hoito on Mattilan näkemyksen mukaan meillä hyvällä tolalla. Tämä potilasjoukko on kuitenkin ainoastaan jäävuoren huippu: lievää tai keskivaikeaa psoriaasia sairastavien hoito on usein riittämätöntä tai sairautta ei ole edes diagnosoitu.
”Kysymys on myös siitä, miten tauti luokitellaan. Jos iho-oire on hankalassa paikassa, esimerkiksi kasvoissa, käsissä, laajasti päänahassa tai sukuelinten tai taipeiden alueella, sen vaikutus elämänlaatuun voi olla merkittävä. Tämän pitäisi näkyä myös taudin vaikeusasteessa.”
Moni pitkään psoriaasia sairastanut potilas on saattanut liiaksi tyytyä hoitoon, jota on jo vuosia saanut. Hoidon ei kuitenkaan tulisi olla ainoastaan reseptien uusimista. Potilaan omalla aktiivisuudella on iso merkitys.
”Kannustan potilaita hankkimaan aktiivisesti tietoa ja selvittämään asioita. On ihan ok pyytää parempaa hoitoa, jos tuntuu ettei sitä tällä hetkellä saa. Nykyhoidoilla psoriaasin ei tarvitse antaa rajoittaa elämänvalintoja – esimerkiksi harrastuksia tai ammatin valintaa”, Mattila muistuttaa.
Terveyskeskus- ja erikoislääkäreillä on hoidon onnistumisen ja omahoidon tukemisessa keskeinen rooli. Potilaan motivointi omaseurantaan on tärkeää.
”Ammattilaisen on kuvattava potilaalle sairauden iso kuva ja kerrottava, mikä kaikki voi liittyä psoriaasiin. Potilas ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että korkeat verensokeriarvot tai vatsaoireet voivat olla merkkejä psoriaasin liitännäissairaudesta.”
Kun potilaalla on selkeät ohjeet omaseurantaan, taudinkuvasta tulee kattavampi ja hoitoa voidaan suunnitella yksilöllisemmin juuri potilaan senhetkiseen tilanteeseen sopivaksi.
Ei ole yleistä ohjenuoraa siihen, milloin erikoislääkärin tulisi arvioida psoripotilaan hoitoa. Mattilan mukaan konsultaatio on paikallaan, jos tauti pahenee tai määrätty hoito ei enää tehoa. Myös eri erikoisalojen ammattilaisten yhteistyö on tärkeää.
”Psoriaatikon tulee saada hyvää hoitoa ja olla oireeton tai lähes oireeton päivittäin ympäri vuoden. Keinoja meillä on eli kaikille psoripotilaille pystytään tarjoamaan hyvää hoitoa.”
Hyvän hoidon mahdollistaminen tarkoittaa erityisesti potilaan asemaan asettumista ja hänen tilanteensa ymmärtämistä. Elämänlaatu on tässäkin suhteessa tärkeä mittari.
”Yhden potilaan elämäntilanteessa voi olla mahdotonta käydä valohoidossa 100 kilometrin päässä kolme kertaa viikossa ja toinen ei pysty rasvaamaan oireisia ihoalueita kaksi-kolme kertaa päivässä työnsä vuoksi. Hoitavan lääkärin on ymmärrettävä, minkälainen vaikutus milläkin hoidolla on potilaan elämänlaatuun.”
Psoriaasi on pitkäaikaissairaus, jota ei voida parantaa. Tämä voi olla potilaalle psyykkisesti kuormittavaa.
”Psorin kanssa eläminen voi käydä henkisesti raskaaksi. Monta kertaa potilas on helpottunut, kun olen ohjeistanut ottamaan yhteyttä psykologiin. Potilaalle on tärkeä saada tunne, että lääkäri aidosti miettii hänen parastaan kokonaisuutena”, Mattila toteaa.
Lähteet:
Psoriaasi ja nivelpsoriaasi: Käypä hoito -suositus, 2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50062
FI-OTZ-0321-00005 3/2021