Viime vuosina hybridityö on vakiintunut osaksi monen organisaation arkea – niin myös meillä Suomen Amgenilla. Olemme aina toimineet monipaikkaisesti, sillä osa henkilöstöstämme työskentelee asiakastyössä ympäri Suomen. Viimeisen viiden vuoden aikana hybridityö on kuitenkin muodostunut pysyväksi osaksi myös toimistotyötämme. Halusimme tutkia syvemmin, miten hybridityö vaikuttaa meillä työyhteisöön, innovointiin ja työhyvinvointiin.
Tätä varten Amgenilla teetettiin kvalitatiivinen tutkimus osana pro gradu -työtä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljäsosa Suomen henkilöstöstä, ja aineisto analysoitiin Braun ja Clarken1 refleksiivisen teema-analyysin avulla. Tutkimus paljasti, että monella osa-alueella meillä menee todella hyvin, mutta esiin nousi myös asioita, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota hybridi- ja etätyössä.
Yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki vahvuuksina
Tutkimustulokset osoittivat, että Amgenin organisaatiokäytännöt ja kulttuuri tukevat tehokasta ja tasapainoista työtä. Matalahierarkinen ja avoin kulttuuri koetaan stressiä vähentäväksi, sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino nähdään hyvinvoinnin kannalta merkittävänä. Laaja autonomia ja joustavuus ovat tukemassa työntekijöiden kokemusta siitä, että he voivat huomioida yksilölliset tarpeensa ja työskennellä heille sopivimmalla tavalla. Esimerkiksi yksi haastatelluista toi esille, että hän ajoittaa kognitiivisesti haastavammat tehtävät aamuun ja osallistuu puolestaan iltapäivällä palavereihin. Siten hän kykenee työskentelemään itselleen tuottavimmalla, mutta myös vähiten kuormittavalla tavalla.
Aiemmissa tutkimuksissa2 on tehty kiinnostava havainto siitä, kuinka työntekijöiden saama tuki kollegoilta ja esihenkilöiltä mahdollistaa hybridityön joustavuudesta ja autonomiasta hyötymisen. Amgenilla havaitsimme, että työntekijät kokevat esihenkilön tärkeänä tukena sekä kannustaja ja häneen on matala kynnys ottaa yhteyttä. Kollegat puolestaan koetaan läheisiksi, välittäviksi ja arvostaviksi – työyhteisössä autetaan ja tuetaan toisiaan.
Työyhteisön tuki nousi esiin myös ammatillisen kasvun edistäjänä ja yhteenkuuluvuuden vahvistajana. Keskustelut ja yhteistyö kollegojen kanssa koetaan tärkeiksi oppimisen ja työssä kehittymisen kannalta. Tutkimuksen aineistosta heijastui, kuinka toimistoa pidetään ennen kaikkea kohtaamispaikkana, sillä sinne tullaan lähes poikkeuksetta kollegojen vuoksi. Luonnollisesti toimistolla työskennellessä koetaan enemmän vuorovaikutusta kuin etätyössä, mikä puolestaan edistää ammatillista kehittymistä ja tuottavuutta, mutta myös yhteenkuuluvuutta.Fyysinen läheisyys vahvistaa yhteisöllisyyttä
Tutkimus toi esiin, että fyysinen läheisyys on merkittävässä roolissa suhteiden rakentumisessa ja ylläpidossa. Kohtaaminen kasvokkain koetaan emotionaalisesti merkityksellisemmäksi kuin virtuaaliset kohtaamiset. Työkavereiden tapaaminen organisaation yhteisissä tapahtumissa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta
Vaikka hybridityö tukee työn ja vapaa-ajan tasapainoa, se myös haastaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Haastatteluissa nousi esiin huoli siitä, että kollegoita tavataan liian harvoin, mikä voi eriyttää yhteisöä. Työyhteisössä toivottiin enemmän vapaamuotoista vuorovaikutusta.
Psykologinen läheisyys tukee virtuaalista vuorovaikutusta
Virtuaalinen vuorovaikutus koetaan asiakeskeiseksi ja vähemmän spontaaniksi kuin kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Haastateltavat toivat esille, että tiedon jakaminen toimii virtuaalisessa vuorovaikutuksessa hyvin, mutta esimerkiksi uuden luominen ja ideointi tuntuu onnistuvan paremmin kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa3 onkin havaittu, että kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa vuorovaikutus tarjoaa rikkaita kontekstuaalisia vihjeitä, kuten eleitä, jotka auttavat yhteisen ymmärryksen rakentumista. Nämä jäävät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa ikään kuin laimeammiksi. Aiemmat tutkimukset4 ovat myös osoittaneet, että hybriditiimeissä viestintä rajoittuu usein virallisiin kanaviin, mikä saattaa johtaa siihen, että osa tiedosta jää jakamatta. Tämä voi heikentää oppimista ja hiljaisen tiedon siirtymistä2.
Amgenin tutkimustulokset osoittivat kuitenkin, että psykologinen läheisyys voi tukea virtuaalista vuorovaikutusta tehden siitä sujuvampaa. Kun keskustelukumppanin tuntee, virtuaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenevä muuri ikään kuin murenee. Tästä huolimatta virtuaalinen vuorovaikutus ei täysin korvaa fyysistä läheisyyttä – kasvokkaiset kohtaamiset koetaan emotionaalisesti merkittävämmiksi ja rikastuttavammiksi.
Hybridityössä menestytään yhdessä
Tutkimus vahvisti, että hybridityö tarjoaa monia mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen. Samalla se haastaa yhteisöllisyyttä ja tiedonkulkua. Jotta voimme säilyttää vahvan yhteisöllisyyden ja edistää ammatillista kehittymistä, on tärkeää panostaa kasvokkaisiin kohtaamisiin ja tukea vuorovaikutusta myös virtuaalisissa ympäristöissä.
Amgenilla haluamme edelleen kehittää työyhteisöämme niin, että jokainen voi kokea yhteenkuuluvuutta, tukea ja merkityksellisyyttä – olipa työpaikka sitten kotona, toimistolla tai jossain siltä väliltä.
Blogikirjoituksessa viitattu pro gradu -tutkielma tarkastetaan ja julkaistaan kevään 2025 aikana.
Blogissa käytetyt lähteet:
- Braun, V., & Clarke, V. (2006). Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology,
3(2), 77–101. DOI: 10.1191/1478088706qp063oa. - Mishra, N., & Bharti, T. (2024). Exploring the nexus of social support, work–life balance, and life satisfaction in
a hybrid work scenario in learning organizations. The Learning Organization, 31(1), 27–47. DOI: 10.1108/TLO-08-
2022-0099. - Daft, R. L., & Lengel, R. H. (1986). Organizational information requirements, media richness and structural
design. Management Science, 32, 554–571. DOI: 10.1287/mnsc.32.5.554. - Benedic, M. (2024). Hybrid work for small businesses: strategies for reaping benefits. Journal of Business Strategy. 45(1), 41–47. DOI: 10.1108/JBS-09-2022-0163.